En ole joutunut vielä pahoihin tilanteisiin, joissa joutuisin kieltäytymään jostakin tarjotusta ja selittelemään sokerittomuuttani. Toisaalta en myöskään ole ollut tämän projektin suhteen mitenkään hiljainenkaan, joten ystävät ainakin ovat tainneet säästellä mua ja olla edes tarjoomatta. En syö kauheesti ulkona tai osta valmisruokia, joten niiltäkin ahistuksilta on säästytty. Paitsi sen yhden kohtalokkaan sushikerran jälkeen vähän harmitti, mistä jo aikaisemmin kirjoitinkin.
Tulin tässä kuitenkin yks ilta kotiin nälkäsenä, kun olin ollut aika pitkään iltaan töissä. Hamusin kaapeista jotakin syötävää ja jotenkin en nyt ollut niin kiinnostunut hedelmistä ja riisikakuista, kun oon niitä muutenkin syönyt eväänä aika paljon. Mulla on kanssa aika usein illalla jos tuun myöhään kotiin ruuan kans sellanen mentaliteetti, et heti mulle kaikki nyt! En siis todellakaan jaksanut alkaa enää vääntämään mitään.
Nurisin siinä sitten hetken, kun ei meiltä oikeen löydy mitään valmista ja helppoa muuten kuin hedelmiä, pähkinöitä ja vihanneksia, sekä niitä riisikakkuja. Olen nimittäin jättänyt vuoden alusta pois myös viljan ja maitotuotteitakin aika rankalla kädellä johtuen ainaisista vatsavaivoistani. Mut jotenki nyt teki mieli jotakin ruokasampaa nopeempaa, joten heitin sitten parit kananmunat kattilaan ja huomasin siinä sivussa miehen tekemän papuriisiruoan! Mielessäni huusin JES ja mahani mourusi ihan selkeästi huutaen: "Pistä se tänne!". Olin jo työntämässä lusikkaa ruokaan, kun mies kaivoi kidneypapupurkin jäänteet roskiksesta ja huusi odota! Näin, että se alkoi lukemaan ainesosaluetteloa ja rukoilin mielessäni et ei taas. Mut kyllä taas, sieltähän se löyty. Mies yritti vähän mua maanitella, et eihän nyt pari grammaa haittaa, mut kun mä oon täs lupaukseni nyt tehnyt niin kyllä mä nyt kuitenkin haluan loppuun asti mennä mahdollisimman puhtaasti. Keräsin sit ateriani muista asioista ja loppujen lopuksi olin ihan tyytyväinen, kun olin saanut vatsani täyteen.
Hämmennyin kuitenkin siitä, miten nopeasti mies ryntäsi minut pelastamaan uudelta vahingolta. Voin siis ainakin sanoa, että kotona minulla on hyvät tukijoukot, mistä olen tosi kiitollinen. Yks läheltä piti tilanne tilastoihin lisää. Papupurkissakin?!? Siis pavut suolaliemessä. En oikeesti oo aikasemmin ollut yhtään niin tietonen näistä asioista, kun oon luullu, joten vielä riittää paljon opeteltavaa.
Edelleenkin tsemppiä sulle ja kivat kirjoitukset
VastaaPoista