Olen tykästynyt erilaisten smoothieiden tekoon viime aikoina. Saatan laittaa smoothieseen päivästä riippuen paljon erilaisia asioita, kuten mandariineja, pinaattia, lehtikaalia, inkivääriä, kanelia, viinirypäleitä, porkkanaa ja jos olen oikein villillä tuulella niin saatanpa suikauttaa passionhedelmääkin sekaan. Erityisen kivaa on nyt ollut tehdä smoothiepohja cashew- tai mantelimaitoon, jonka nopeasti hurautan blenderissäni. Yksi päivä tässä tein taas smoothietani ja aloin paloittelemaan banaania sekaan niin kuin minulla usein on tapana. Minulla on pakkomielle siihen, että banaanista on aina saatava yksi pieni pala suuhun siinä sitä sekoittimeen paloitellessa, sillä ruuanlaitto vaatii energiaa. Pidän banaaneista paljon, mutta tämä pala oli ihan ylitse muiden!
Se suli suuhun kuin paraskin fazerin makeinen. Makunystyröitäni hiveli täydellinen makujen sinfonia ja palanen oli niin makeaa, että minun oli katsottava kahteen kertaan, että kyseessä todella oli tavallinen banaani. Palan nielaistuani katsoin epäilevästi banaaniläjää pöydällämme, mutta ne näyttivät yhtä viattomilta kuin ennenkin. Ehdin jo pohtia banaanien salaliittoa muuttua makeammiksi vietelläkseen ihmiskunnan, mutta sitten piti lähteä liikkeelle ja smoothie saada valmiiksi, joten päätin jättää asian siihen ja jatkaa tutkimuksia myöhemmin.
Tästä alkoi kuitenkin tulla jatkuvaa. Olen jatkanut banaanin laittamista päivittäiseen smoothieeseeni ja tuntuu, että se on joka kerta makeampi kuin aikaisemmin. Eilen sama kävi omenaa syödessäni. Se tosiaan maistui paljon paremmalta kuin koskaan aikaisemmin ja nautiskelin herkkuni loppuun. Olen aina pitänyt kaikista hedelmistä ja vihanneksista kovasti, mutta viimeaikoina maut ovat vahvistuneet entisestään jotain potenssiin kymmenen. Tuntuu, että hedelmät ja vihannekset alkavat jo vaatia suuhuni pääsyä herkullisilla mauillaan, kummallista. Aion jatkaa tilanteen tarkkailua ja lupaan raportoida mahdollisista muutoksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti